Juha Siltala
Juha Siltala on suosittu ja monialainen luennoitsija, joka vuosikymmenten varrella on esiintynyt sadoissa koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa ympäri maata.
Juha Siltala toimii Suomen historian professorina Helsingin yliopistossa. Psykohistoriallisesti painottuneessa tuotannossaan hän on käsitellyt yksilöitymisen ja yhteenkuulumisen jännitteitä, ahdistuksen sitomista ja odotusten vaikutusta motivaatioon uskonnollisissa ja poliittisissa liikkeissä. Talouden, työmarkkinoiden ja työelämän muutosta 1900-luvulta nykypäivään käsittelevissä teoksissaan Siltala on selittänyt muutosten historiallisia syitä mutta myös analysoinut työntekijöiden neuvotteluehtoja eri tilanteissa, ponnistuksen ja palkinnon suhteen merkitystä itsesäätelylle ja työorganisaatioiden vaikutusta jaksamiseen.
Juha Siltala on käsitellyt yksilöityneitä työmarkkinoita ja itsesäätelyn haasteita kirjoissaan Keskiluokan nousu, lasku ja pelot (2017) ja Pandemia – kiihdytysajon äkkijarrutuksesta uuteen normaaliin (2022) sekä vuonna 2020 julkaistussa Nuorisobarometrissa.
Työn monet merkitykset
Siltala on kehitellyt kokonaisnäkemystä työstä ja toimintakyvystä. Jos omalla työllä voi parantaa omaa ja jälkeläistensä asemaa, myös mieliala pysyy usemmin positiivisella puolella. Työllä tavoitellaan toimeentulon ja luomisen ohella myös kontrollia itselle tapahtuvien asioiden suhteen, joten sen kriisiytyminen voi johtaa hallinnan palauttamiseen tukemalla omaa identiteettiä muilla keinoilla: poliittiset ja uskonnolliset liikkeet nousevat silloin, kun yksilölöiden toimeentulo tai suhteellinen asema vaarantuvat. Liian haastavasta vertailusta voidaan vetäytyä pienten asioiden pariin, joissa kokee valmiiksi saamisen iloa. Työ saattaa rasittaa vähemmän kuin ylimitoitettu ihanne siitä mitä kaikkea pitäisi olla: työntekijää normittavaa minäihannetta pitävät yllä kaikki yhdessä, mutta yksilöinä he voivat tuntea olevansa riittämättömiä mittoja täyttämään.
Puhuminen vaikeuksista vaikeuksina ja ihmisen rajallisuuden tunnustaminen vapauttaa voimavaroja psyykkisestä puolustautumisesta luovempaan käyttöön. Voidaan ajatella laajakaistaisemmin, jos asema ei ole uhattuna. Uutta voi aloittaa, jos ei joudu koko ajan vain regoimaan. Johtamisen tärkein tehtävä on työrauhan luominen työn tekijöille eikä organisaatioiden itsetarkoituksellinen myllääminen vain siksi, että se on niin tätä päivää. Julkinen sektori tuhlaa enemmän rakenteiden rikkomiseen kuin niiden jäykkyyteen.
Nuorten asenteet
Nuoret eivät eroa vanhemmista perusasioissa: hekin hakevat perusturvallisuutta voidakseen sen pohjalta toteuttaa itseään ja olla sosiaalisia. Nuorten joustavuutta lisää luotettavan varhaishoivan ja kodin keskusteluilmapiirin antama luottamus siihen, että maailmassa uskaltaa liikkua ja yrittää. Mitä enemmän asioihin voi vaikuttaa itse, sitä enemmän niihin luottaa. Nuorten tehtävänä ei kuitenkaan ole vapauttaa aikuisia tulevaisuusahdistuksesta diginatiiviudellaan vaan aikuisilla on yhä roolinsa työhön opastajina eikä vähiten malleina siitä, että epätäydellisenäkin voi selvitä.
Digiloikkaa väline edellä?
Digiyhteiskuntaan on kiirehditty välineet edellä samalla kun on lietsottu pelkoja siitä, kuinka robotit syrjäyttävät puolet väestä työmarkkinoilta. Siltalan mukaan ihmisen modernisointi koneen kaltaiseksi ei onnistu vaan koneiden pitäisi irrottaa ihmistyö oikeisiin asioihin. Tarpeellinen työ ei ole kadonnut, vaikka sen teettäminen ei nykyisellään kannattaisi. Kannattamattomuus ei ole koneiden vika vaan selitystä on haettava arvoketjun ja työn irtoamisesta. Koska tekniikka ei määrää miten sitä käytetään, tulevaisuuden ei tarvitse olla pelkkää dystopiaa.
Kirjat
-
Lapuan liike ja kyyditykset 1930. Helsinki: Otava 1985 (2005).
-
Suomalainen ahdistus. Huoli sielun pelastumisesta. Helsinki: Otava 1992 (1993).
-
Miehen kunnia. Modernin miehen taistelu häpeää vastaan. Helsinki: Otava 1994.
-
Valkoisen äidin pojat. Siveellisyys ja sen varjot kansallisessa projektissa. Helsinki: Otava 1999.
-
Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. Helsinki: Otava 2004 (2007 päivitetty painos).
-
Sisällissodan psykohistoria. Helsinki: Otava 2009.
-
Nuoriso – mainettaan parempi? Nykynuorten sopeutumisratkaisut historiassa. Helsinki: WSOY 2013.
-
Keskiluokan nousu, lasku ja pelot. Helsinki: Otava 2017.
Puheenaiheita
Työelämän muutos ja työntekijöiden itsesäätely
Talouskriisit, poliittiset ratkaisut ja yksilölliset selviytmiskeinot
Resilienssi
Globalisaation yhteismarkkinasta etupiireihin
Psykohistoriallinen muutos: syyllisyydestä häpeään
Ahdistuksen kollektiivinen ja yksilöllinen hallinta
Nuorten selviytymiskeinot
Keskiluokan nousu, lasku ja pelot
Talouden ja työelämän muutokset sekä työntekijöiden jaksaminen
Nuoret, työ ja tulevaisuus
Häpeä yhteiskunnallisena ilmiönä
Ihmisen mitassa rakentamisesta
Kun kiirehtii, ehtii vähemmän
Narsistinen kulttuuri? Minuuden ja minäihanteiden muutokset historiassa
Historialliset aiheet ja kulttuuri-ilmiöiden analyysit
Lähetä viesti suoraan puhujalle
Voit lähettää suoran yhteydenottopyynnön Juhalle. Hän vastaa sinulle henkilökohtaisesti.


Katja Nurmi
kerro tapahtumastasi
Haluamme auttaa tapahtumasi sisällön suunnittelussa ja palvelumme käyttöönotossa. Ota yhteyttä niin lähdetään liikkelle!