Katri Lehtovaara on koulutukseltaan aineenopettaja, rehtori, valmentaja ja ratkaisukeskeinen työnohjaaja STOry. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus koulujen, oppimisen ja opettamisen kehittämisestä. Katrin tausta opettajana ja oppimisen muotoilijana ohjaavat hänen tekemistään ja kehittämisotettaan aina siten, että oppiminen on kehittämisen ytimessä. Katri on kouluttanut ja ohjannut satoja opettajia ja rehtoreita lukuisissa kouluissa ympäri Suomen. Katri on myös pitänyt puheenvuoroja ajankohtaisista koulun kehittämisteemoista monilla opetusalan messuilla ja tapahtumissa.

“Oppiminen on niin yksilölle kuin organisaatiolle parhaimmillaan voimavara, joka tarjoaa alustan kehittämiselle, kasvulle, yhteistyölle ja siten myös hyvinvoinnille.”

Katrin työskentelyä ohjaavat ratkaisukeskeisyys, positiivinen psykologia, muotoilun menetelmät sekä innostuksen ja ilon tuominen kehittämiseen ja tekemiseen. Katri auttaa kouluja kehittämään yhteisöllistä toimintakulttuuriaan, pedagogiikkaa ja oppimisympäristöjä tavoitteenaan koulun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantaminen.

Hyvinvoivissa yhteisöissä vallitsee positiivinen oppimiskulttuuri, jota kuvaa luottamus, turvallisuus ja sallivuus sekä jatkuva kehittämisen meininki.

Oppivan organisaation tekeminen perustuu hyvään vuorovaikutukseen, yhdessä tekemiseen ja jatkuvaan tiedon jakamiseen. Tällaisissa yhteisöissä on myös tilaa erehtyä ja epäonnistua ja niissä uskalletaan liikkua mukavuusalueelta esimerkiksi kohti uusia kokeiluja. Koulun rakenteilla ja vallitsevalla toimintakulttuurilla voidaan vaikuttaa paljon siihen, miten tiedon ja oppimisen jakamista, yhteissuunnittelua ja toisten auttamista tuetaan. Kasvun asenne on taito, jota myös organisaatiokulttuuri voi joko edistää tai tukahduttaa.

Myönteiset tunteet ovat oppimisen voimavaroja. Oppimisen ja luovuuden kannalta on erittäin keskeistä, millaista tunneilmastoa johdamme ja viljelemme. Tarjoammeko myönteisen ja uutta synnyttävän kasvualustan vai estämmekö esimerkiksi ikävällä vuorovaikutuksella oppimisen? Myönteiset tunteet tukevat oppimista, auttavat ajattelemaan laajemmin sekä näkemään mahdollisuuksia ja kokonaisuuksia. Hyvän vuorovaikutuksen toimintakulttuuri edistää myönteisten tunteiden läsnäoloa ja päinvastoin. Siksi tunne- ja vuorovaikutustaidot ja tietoisuus niistä ovat avainasemassa, jotta koulut ja yhteisöt voivat hyvin.

Hyvinvointi syntyy yhteisöstä, jonka jäsenet kokevat työnsä merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja jotka saavat vaikuttaa tapaansa tehdä työtä. Siksi kehittäminen lähtee aina sekä yksilön että yhteisön tarpeista ja näkemyksistä. Johtajalta tämä edellyttää kasvun asennetta, myönteistä suhtautumista oppimiseen sekä ymmärrystä tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkityksestä. Johtamisella tuetaan parhaimmillaan työntekijän onnistumista, kasvua ja hyvinvointia sekä poistetaan esteitä näiden tieltä.