Palautuminen on levon ja rasituksen välistä tasapainoa. Tyypillisesti vapaa-aika varataan palautumiselle. Helposti unohdetaan, että arjen vaatimukset vievät vapaa-ajalla huomion palautumiselta. Ainoaksi palautumisen ajaksi jääkin yöunet. Kun uni häiriintyy pitkäaikaisen kuormituksen seurauksena, ollaan pulassa ja seurauksena voi olla uupuminen. Burnoutin inhimilliset ja taloudelliset seuraukset voivat olla kalliit.

Ylikuormitus on aina merkki palautumisen ja rasituksen välisestä epätasapainosta. Stressin ja uupumisen määrä onkin lisääntynyt huolestuttavasti työelämän vaatimuksien lisääntyessä. Palautumisen ja itsensä johtamisen taitoja tarvitaan siksi enemmän kuin koskaan. Jo pienellä työn ja arjen tuunaamisella rytmitetään päivää ja luodaan elvyttäviä taukoja. Näin mahdollistetaan työelämän terveemmät arvot ja asenne. Työelämää ei ole tarkoitus juosta läpi 200m pikamatkojen vauhdilla, vaan sovittaa voimavarat elämän pituiseen maratoniin. Näin työtehokkuus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi lisääntyy.

Puheenvuoro/ koulutus avaa tutkitusti helpoimpia ja tehokkaimpia irrottautumisen ja rentoutumisen palauttavia keinoja. Kuinka usein ja miten pitkiä taukoja olisi hyvä pitää ja miten ne vaikuttavat aivoterveyteen ja työtehokkuuteen? Millainen merkitys vapaa-ajan palautumisella on ja mitkä tekijät lisäävät palautumista? Voisiko olla mahdollista allokoida aikaa palautumiselle? Miten itsemyötätunto liittyy palautumiseen? Millaiset säästöt seuraavat sairauspoissaolojen vähentyessä ja työssä pysyvyyden lisääntyessä?

Pitkän linjan sarjauupuja ja työnohjaaja valottaa puheenvuorossaan, miten pienillä muutoksilla voi palautua jo työpäivän aikana, eikä vasta vapaalla. Puheenvuoro/ koulutus sisältää osallistavia käytännön harjoitteita.

Työelämän kannalta itsemyötätuntoisempi työasenne lisää tutkitusti psykologista turvallisuuden tunnetta, luovuutta ja myönteisempää vuorovaikutusta lisäten tuottavuuden mahdollisuuksia. Itseen kohdistuva myötätunto alentaa merkittävästi ylikuormittumisen riskejä, vähentäen sairauspoissaoloja ja tuoden näin yritykselle säästöjä.

Itsemyötätunto on nopeatempoisen ja informaatio-täyteisen työelämän ydintaitoja. Työnantajan työhyvinvointiin liittyvien käytänteiden muuttaminen on usein helpompaa, verrattuna yksilön kunnianhimon hallitsemiseen. Koska jokainen on lopulta vastuussa omasta itsestä, kannattaa itsemyötätuntoon panostaa. Se vaikuttaa miltein kaikkeen työelämässä. Mitä enemmän työvälineitä on terveeseen itseohjautuvuuteen, sitä menestyneempiä ovat myös yritykset.

Itsemyötätunto on ystävällisyyttä ja lempeyttä omia tunteita, ajatuksia ja tekoja kohtaan -parhaimmillaan myös lempeyttä ulkomaailman ärsykkeitä kohtaan. Se voi olla jopa taitoa olla samaistumatta jokaiseen tunteeseen ja ajatukseen. Kykyä ottaa etäisyyttä ja olla vain tietoinen. Itsemyötätunnon vastakohtana voi olla ylitunnollisuus ja -vastuullisuus, sekä kohtuuton itseankaruus, jotka ovat usein suurimpia syitä ylikuormittumiseen ja uupumiseen. Itseen kohdistuva myötätunto onkin luultavasti yksi merkittävimpiä työhyvinvoinnin ydintekijöitä. Koska jokainen on oma ainutkertainen ihme, ei yleispäteviä reseptejä ole. Jokaisen pitää löytää oma tie ja usein se löytyy pysähtymällä ja omaa sisäistä ääntä kuuntelemalla.

Osallistava luento/ valmennus antaa konkreettiset työvälineet armollisempaan ja itseä kuuntelevampaan suhtautumiseen. Puheenvuoro pitää sisällään käytännön harjoitteita, jotka ottavat huomioon kohdeyleisönsä erityistarpeet.