Kirjoittanut Lorenz Backman, toimittanut Satu Morri-Niemelä
Elämäntaitovalmentaja, työnohjaaja ja palautumisen kokemusasiantuntija Lorenz Backman kirjoitti Keynote.fi -blogin työhyvinvoinnista, uupumisesta ja itsemyötätunnosta. Teksti sykähdyttää, ja siitä kuultaa toive jokaiselle kuuluvasta hyvästä työelämäkokemuksesta. Teatteritaiteen maisteri Lorenz Backman tunnetaan myös juontajana ja luennoitsijana. Hänen Keynote.fi -puheenvuoronsa palautumisesta omakohtaisine kokemuksineen ovat saaneet lämpimän vastaanoton.
ITSELLEEN ANKARA EI PALAUDU
Kilpa-autoilun kuninkuusluokassa F1:ssä otetaan huippuunsa viritetyistä formula-autoista kaikki irti.
Varikkopysähdykset tankkauksineen ja renkaiden vaihtoineen mahdollistavat lukuisat autoa rasittavat ratakierrokset. Myös työelämän vaatimukset saavat työntekijät venyttämään jaksamistaan formula-autojen tapaan, mutta usein ilman varikkopysähdyksiä. Seurauksena on poissaoloja, työtehon alentumista, työmotivaation ja luovuuden laskua, sekä työpaikan vaihtoja.
Uupuneen työntekijän sormi osoittaa helposti työn johdon tehostamisvaatimuksiin. Tämän suhteen ollaan sekä oikeassa että väärässä. On totta, että työelämä on muuttunut vaativammaksi ja stressaavammaksi. Samaan aikaan asenteet ovat muuttumassa. Yhä useampi ymmärtää työntekijän olevan työpaikan tärkein resurssi, jonka moottorin pitää antaa välillä jäähtyä.
LIIAN KAUAS SIIRRETTY MAALIVIIVA YLIKUORMITTAA JA UUVUTTAA
Työnantaja pystyykin verrattain pienillä muutoksilla helpottamaan työn arkea, jotta työntekijät saavat öljynsä vaihdettua ja löpöä suoniin. Valitettavasti palautumiselle luodut edellytykset eivät automaattisesti takaa sitä, että paalupaikka osataan käyttää hyväksi. Liian usein työntekijän oma henkilökohtainen, liian kauas siirretty maaliviiva ylikuormittaa ja uuvuttaa. Uupuneita ovatkin usein ne kunnianhimoisimmat; ylivastuulliset ja tunnolliset suorittajat. Heidän autonsa uhkaa pysähtyä kesken matkan, vaikka sen pitäisi olla ajokunnossa läpi koko elämän.
Vaikka palkka motivoi työn tekemistä, tietyn tulotason jälkeen muut tekijät alkavat ohjaamaan toimintaa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi tiedostamattomat tarpeet tulla nähdyksi ja hyväksytyksi. Tarpeen tyydyttämisen perässä ajo kannustaa ajamaan useampia ratakierroksia kuin olisi tarpeellista. Tunnistamme hyvin mitä siitä seuraa; liian pitkiä työpäiviä, vapaa-ajan puutetta ja vieraantumista muusta elämästä. Hartioiden jumittuessa ja pään särkiessä otetaan särkylääkettä. Kun väsyttää, juodaan energiajuomaa. Kun ahdistaa, syödään mielialalääkkeitä. Ei ihme jos pakoputki alkaa yskiä kun kehon viestejä ei kuunnella.
Työhyvinvointi voidaan määritellä rasituksen ja levon väliseksi tasapainoksi. Jos rasituksen määrä kasvaa liian suureksi, ilmoittaa keho siitä stressioireilla. Oireiden tehtävänä on ajosuunnan muuttaminen, jotta jousitus ja laakerit pysyisivät toimivina.
KEHO ON USEIN VIISAAMPI KUIN RATiONAALINEN AJATTELUMME
Yritykset järjestävät työntekijöilleen palautumista tukevia työkyky ja -hyvinvointipäiviä. Ne ovat erittäin tärkeitä. Tutkimuspohjaista tietoa kannattaa aina jakaa.
Valitettavasti pelkään, että niin kauan kun työntekijä arvostaa työn tulosta enemmän kuin itseään, valuu tieto palautumisesta hukkaan kuin vesi hanhen selästä.
Itsensä arvostamisella tarkoitan myötätuntoista ja rakkaudellista kehomielen kuuntelemista; pysähtymistä kehon, tunteiden ja ajatuksien äärellä. Se on yksi itsemyötätuntoisen elämän ensimmäisistä askelista. Keho on usein viisaampi kuin rationaalinen ajattelumme. Kun kehoa pysähtyy kuuntelemaan, antaa se usein suoran toimintakehotuksen juuri tarvittavaan suuntaan. Kun myötätuntoisesti luomme arvostavaa suhdetta kehomieleemme, lakkaamme olemasta itsemme pahin vihollinen. Silloin palautuminenkin on mahdollista.
Itsemyötätunto on vaativan työelämän ydintaitoja. Sen tärkeyden ymmärtämiseen jokaisen yrityksen kannattaisi panostaa. Huolenpito on vaikeaa, jos kuvittelee kehomielen olevan kuin auton rengas. Renkaan voi aina vaihtaa, mutta omaa itseä ei.
– Lorenz Backman
Ammattijuontajana televisiossa ja yritysten tapahtumissa toimiva teatteritaiteen maisteri Lorenz Backman on monipuolinen ja karismaattinen esiintymisen ammattilainen. Koulutukseltaan Lorenz on näyttelijä, henkinen valmentaja ja työnohjaaja. Yli 10 vuotta hänen päätyönään ovat olleet luennointi ja yrityksien, sekä yhteisöjen valmentaminen.
Lorenzin luentojen ja koulutuksien aiheet liikkuvat työhyvinvoinnista vuorovaikutukseen. Erityiset vahvuusalueet ovat työssä jaksaminen, palautuminen, itsemyötätunto, työn priorisointi, itsensä johtaminen, sanaton viestintä, vaikuttavuus ja esiintymistaidot. Asiakkaina ovat olleet ministeriöt, julkishallinto, kansalliset ja kansainväliset yritykset, sekä yksityishenkilöt. Lue lisää Lorenzin puheenaiheista