SUSANNA BJÖRKLUND: muotoilun ja visuaalisen kulttuurin tulevaisuuksista

Susanna Björklundia haastatteli Satu Morri-Niemelä

Keynote.fi tapasi kauniina talvipäivänä muotoilija, trendianalyytikko Susanna Björklundin. Keskustelimme vastuullisuudesta, positiivisista tulevaisuuksista ja ihmisläheisestä näkökulmasta kohti tulevaa. 

Kun media on täynnä ikävältä tuntuvia uutisia, positiiviseen keskittyvä tulevaisuusnäkökulma tuo toivoa.  

Miten megatrendit näkyvät työssäsi?

“Megatrendeistä ilmastonmuutos, kiertotalous ja kestävä kehitys ovat aiheita, joiden parissa työskentelen päivittäin”, toteaa Susanna, joka opettaa LAB Muotoiluinstituutissa, Lahdessa.

Kestävään tulevaisuuteen liittyvien megatrendien lisäksi hän mainitsee ikääntymisen: “Ikääntyminen ja väestön vanheneminen on ajankohtainen trendi, johon suhtaudutaan mielestäni edelleen ihmisnäkökulmasta liian yksioikoisesti ja kielteisesti. Vanhenemiseen ei helposti liitetä myönteisiä näkökulmia, vaikka yleisesti tunnustetaan ikävuosien tuoma kokemus. Yksilö on yksilö vahvuuksineen, vaikka ikää tulee lisää.”

Päivittäisessä arjessamme näkyvät Susannan mukaan myös kaupungistuminen ja digitalisaatio, jotka vaikuttavat  meihin kaikkiin. “Ja on hyvä muistaa, että trendeillä on usein vastatrendi”, Susanna toteaa.

Yksilö on yksilö vahvuuksineen, vaikka ikää tulee lisää.

Kuinka suuria megatrendien luomat muutokset ovat?

Susanna: “Yhteiskunnan rakenteet ja arvot muuttuvat hitaasti, mutta ne ovat kuitenkin murroksessa koko ajan. Kulutuskäyttäytyminen muuttuu myös jatkuvasti.”

Susanna kannustaa meitä viestinnän kuluttajia myönteisen näkökulman huomioimiseen: “Kun mahdollisia uhkakuvia nostetaan mediassa esiin, uutisista voi syntyä toivoton olo. Negatiivisten uutisten keskellä voi myös pysähtyä miettimään, mitä positiivisia asioita tapahtuu koko ajan ympärillämme. Uskon, että etenkin rajapintoihin syntyy valtavasti uutta, uusia konsepteja, työpaikkoja, uudenlaisia tapoja toimia ja ottaa huomioon asioita.”

Välillä tuntuu unohtuvan, että paljon on myös säilynyt samana.

Susanna toteaa, että vaikka paljon on muuttunut muutaman viimeisen vuoden aikana, välillä tuntuu unohtuvan, että paljon on myös säilynyt samana.  “Ajatus tulevaisuudesta 200 vuoden päähän voi tuntua mahdottomalta. Mutta silloin voi pohtia kuinka paljon oikeasti olemme muuttuneet ihmisinä kivikauden jälkeen?  Pari sataa vuotta on lyhyt aika, silloinkin ihmiset elivät arkeaan, riitelivät, rakastivat, tekivät töitä ja esimerkiksi kuuntelivat musiikkia.”

Miten lähestyt tulevaisuuden visioinnin aihetta?

“Työni on etsiä muutosta kaikessa ympärillä, kaikkialta, kaikkialla, ja tutkia, miten yhteiskunnan rakenteet muuttuvat ja nitoa ilmiöitä yhteen”, Susanna sanoo ja tarkentaa: “Vastuullisuudesta, kestävästä kehityksestä ja muotoilun tai vaikka työn tulevaisuudesta puhuessani haluan kannustaa ihmisiä aktiiviseen toimijuuteen tulevaisuusajattelussa ja tuoda keskusteluun myönteistä, ihmiskeskeistä näkökulmaa. Syyllistäminen ei ole kovin tehokas ajuri.”

Susanna Björklundin mukaan tulevaisuutta tehdään joka sekunti ja eri skenaarioihin voi varautua. “Ihmiskeskeinen ajattelu tuo toivoa ja myönteisyyttä sekä innostaa toimimaan paremman tulevaisuuden eteen. Tulevaisuusajattelu voi helpottaa päätöksentekoa”, hän toteaa.

Tilaa uudet blogikirjoitukset ja muut sisällöt suoraan sähköpostiisi:

Alla muita hiljattain julkaistuja kirjoituksia.