kommunikaatio on mielen sisään- ja uloshengitystä
Kirjoittanut Taneli Hassinen, toimittanut Satu Morri-Niemelä
Kriisiviestinnän konkari Taneli Hassinen kirjoittaa Keynote.fi:n blogissa tunneälystä, ihmisten johtamisesta ja suomalaisesta kommunikaatiosta. Hän osoittaa tekstissään hienovaraisen selvästi suomalaisen johtamiskulttuurin kipupisteet. Tunnistatko ne?
kommunikaatio ON MIELEN SISÄÄN- JA ULOSHENGITYSTÄ
Suomalainen kommunikaatiokulttuuri on yleisesti ottaen autistinen. En tarkoita nyt autismikirjoa ihmisen ominaisuutena. Viittaan autismiin kommunikaation kulttuurisena piirteenä.
Jokin aika sitten kirkkoon tuotiin sambakulkue. Ottamatta kantaa sen mahdolliseen sopivuuteen kirkonmenoihin se osoitti, kuinka heikosti kommunikatiivinen suomalainen, rationaalisen luterilaisuuden läpitunkema kulttuuri on.
Jäykkälanteisen kirkkokansan ja kehollisesti ilmaisuvoimaisen samban välille ei oikein muodostunut minkäänlaista yhteyttä. Ihminen ilmaisee itseään sanoin ja teoin – usein myös puhumattomuudellaan ja tekemättä jättämisellään.
Suomalainen kommunikaatiokulttuuri on paljolti muuttunut viime vuosikymmeninä, kun monet ovat työssään jatkuvasti tekemisissä monien eri kulttuureiden kanssa. Maailmalla suomalainen vaikeneminen saattaa näyttää jopa vihamieliseltä.
Ilmeetön suomalainen voi olla hyvin tyytyväinen. Viesti ei vain tahdo mennä perille.
POTEROISTA YHTEISELLE ALUSTALLE
Yhteisöviestinnässä on edistytty takavuosien tiedottamisesta vuorovaikutukseen, kommunikaatioon. Kommunikaatio-sanan taustalla ovat latinan kielen sanat communicare ja communio. Ensimmäinen viittaa jakamiseen, jälkimmäinen yhteiseksi tekemiseen.
Ihmisten johtaminen on mitä suurimmassa määrin vuorovaikutusta, yhteisen tatamin todellisuutta.
Johtamisessa onnistumiset ja vikaan menemiset tapahtuvat juuri vuorovaikutuksen alueilla. Todellisuus on joko kyetty tekemään yhteiseksi tai vuorovaikutuksessa on jääty omien suojausten taakse varjelemaan haavoittuvuutta.
Perinteisesti suomalaisessa johtamisessa on luotettu faktoilla johtamiseen. Siksi suomalainen laatu onkin yleensä maailman huippua. Vähemmälle huomiolle on jäänyt emootioiden johtaminen. Emootiot ovat kuitenkin ihmisten keskeinen ajovoima.
EMOOTIOITA JOHDETAAN JÄRJELLÄ
Sen sijaan, että keskitymme suojaamaan sisäistä tuntematontamme, voimme syventää ymmärrystämme mielen konehuoneesta. Sitä kutsutaan tunneälyksi, ei tunteellisuudeksi. Tunteet ovat tärkeää informaatiota, sillä ne ovat aina autenttisia ja kokijalleen totta. Ne ovat päätöksenteon todellinen kasvualusta ja ilmasto.
Tunnistetut emootiot muuttuvat faktoiksi, joita voi johtaa.
Ihmisten emotionaalisen todellisuuden laiminlyönti tuo johtajalle jatkuvia yllätyksiä, aivan kuin tuntematon tekijä Excelin solussa.
Mitä enemmän yrityksen tulokset ovat ihmisistä kiinni, sitä kriittisempi on emotionaalisen todellisuuden johtaminen.
Organisaatiokulttuurissa, jossa emotionaalista todellisuutta jaetaan ja se on tehty yhteiseksi, on jokaisen helpompi hengittää. Sitä on myös mielekkäämpi johtaa tuloksellisesti. Tunneälyllä johdettu organisaatiokulttuuri jättää aamiaispöydässä yhtiön strategian rauhaan.
– Taneli Hassinen –
Taneli Hassisen ja muut kokeneet puhujat löydät Keynote.fi -palvelusta. Palvelussamme voit keskustella luottamuksellisesti puhujan kanssa mahdollisesta puheenvuorosta. Keynotepuhujat osaavat kertoa sinulle ajankohtaisimmat näkökulmat hakemaasi teemaan.
Julkaisemme blogissa Keynote.fi -puhujien ja kouluttajien aiheita sekä vinkkejä onnistuneen asiantuntijatapahtuman järjestämiseen. Tilaa kokeneet puhujat tai jätä tarjouspyyntö koulutuksen aiheesta osoitteessa Keynote.fi.
Kiitos, kun luet blogiamme. Alla muita hiljattain julkaistuja kirjoituksia.
Muutos ja tulevaisuuden johtaminen sekä muut haetuimmat aiheet keväälle 2023
Nyt on aika suunnitella vuoden 2023 koulutuksia ja asiantuntijatapahtumia. Suunnittelun avuksi olemme listanneet asiakkaidemme kysytyimpiä puheenvuoroja vuodenvaihteesta 2022-23.
Opiskelu vuonna 2023 – Miten menestyä opinnoissa valmistumiseen asti
Opintojen aloittaminen on innostavaa ja tuo mukanaan monia mahdollisuuksia oman elämänpolun kehittämiseen kiinnostavien aiheiden ja uusien opiskelukavereiden myötä. Samalla uusi alku tuo mukanaan haasteita esimerkiksi ympäristön vaihtuessa, lisäksi ainekohtainen menestyminen voi vaatia uudenlaista opiskelutekniikkaa ja ajankäytön hallintaa.
Erinomainen tapahtuma – ja kuinka se tehdään
Käytännössä asiantuntijatapahtuman suunnittelu ja toteuttaminen ei kovinkaan paljon eroa muiden tapahtumien suunnittelusta. Jotta tapahtuma täyttää järjestäjän tavoitteet ja antaa arvoa osallistujilleen, on kuitenkin hyvä muistaa muutama asia.
Kuinka teet asiantuntijatapahtumasta vaikuttavan kokemuksen?
Meiltä kysytään säännöllisesti, mitä tulee tietää, kun järjestää asiantuntijatapahtumaa. Kokosimme sinulle vinkkejä, joilla voit varmistua, että tapahtumasi täyttää sille asetetut asiantuntijasisällön tavoitteet.
VESO-koulutukset ja yhdessä tekeminen työyhteisön voimavarana
Tulevia koulutuksia suunnitellessaan rehtori Irina Pellikka miettii, mitä juuri hänen luotsaamansa työyhteisö eniten tarvitsee sillä hetkellä ja tulevaisuudessa. Hän tunnisti kolme VESO-koulutusten aihepiiriä, jotka ovat hänen mielestään yhteisiä kaikille oppilaitoksille niiden koulutusasteesta tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta.